1900-luvulla kehityksen kulku on ollut nopeinta koko maailman historiassa. Vuosisataa leimaavat kaksi maailmansotaa sekä suuret poliittiset mullistukset. Sotien jälkeinen puute ja jälleenrakentamisen ajanjaksot ovat väistämättä olleet vaikuttamassa myös tekstiiliteollisuuteen ja sen raaka-aineisiin sekä sitä kautta muodin ilmentymiin.
Ruumiinkulttuurin muutos
Ruumiinkulttuuri muuttui 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Alastomuutta ei paheksuttu, vaan se kuvasti ihmisruumiin kauneutta ja hyvävointisuutta. Terveellisten elämäntapojen käsite alkoi levitä ja esimerkiksi auringonotto yleisillä uimarannoilla alkoi yleistymään.
Naisten pukeutumista leimasi vyötärölinjan häviäminen 1920-luvun vaatteissa. Rintaliivit sivuuttivat korsetit, eikä mekoissa ollut hihoja. Miehet pukeutuivat ajan hengen mukaisesti golf-housuihin ja ruudullisiin sekä villaisiin neuletakkeihin. Imukkeellinen holkkisavuke tuprusi ja polkkatukkia parturoitiin hiussalongeissa.
Kehitysaskelia
1930-luvulla vaateteollisuus keksi viskoosikankaan ja vetoketjun. Nämä innovaatiot mahdollisivat urheilullisten vaatteiden teollisen valmistuksen. Kankaissa suosittiin geometrisia kuvioita, minkä lisäksi suosiossa olivat röyhelökauluksiset puserot, halterneck-tyyppiset iltapuvut sekä kapeat jakut. Erilaisia asusteita, koruja ja rintaneuloja yhdisteltiin vaatteisiin.
1950-luvulla amerikkalaisen popmusiikin ja rock´n´rollin tulo aiheutti nuorisokulttuurin syntymisen myös Suomessa, rillumarei-kulttuurin väistyessä saman aikaisesti sen tieltä. 50-luvun beat-sukupolvella oli omat käyttäytymis- ja pukeutumistyylinsä, joihin kuuluivat muun muassa nahkarotsit, pillifarkut, spittarit ja lättähatut. Tyttöjen pukeutumiseen kuuluivat leveät hameet tärkättyine alushameineen, pienet neuleet ja villatakit, ballerina-tyyliset tossut sekä sifonkihuivit. Amerikan rautoja ihailtiin ja yleensäkin tavarat alkoivat kaupallistua. Television yleistyminen sai aikaan yleismaailmallisten trendien leviämisen kaikkiin teollisuusmaihin.